Jacinto Rosario Amaral Suku Sapatu Husi Tinan 2001 Atu Sustenta Família

(Díli, Caicoli, 30/07/2026) – Iha fatin ida iha área Caicoli, mane ida ho tinan 47 maibé nia nafatin servisu ho perseveransa atu sustenta nia família, Jacinto Rosario Amaral, husi Munisípiu Viqueque, Postu Administrativu Watulari, ne’ebé agora hela iha Caicoli no hala’o atividade suku sapatu nu’udar fonte rendimentu ba nia uma-laran.

Jacinto konta katak nia hahú atividade suku sapatu ne’e desde tinan 2001 no to’o agora nia sei kontinua hala’o servisu ne’e ho dedikasaun.

“Ha’u hahu suku sapatu ne’e iha tinan 2001 too mai agora ha’u nafatin suku sapatu,” hateten Jacinto Amaral iha Caicoli, 30/07/2026.

Ba Jacinto, moris iha kapital Díli la permite ema atu tur hein deit nia fiar katak ema ida-idak tenke esforça-an atu buka rendimentu hodi sustenta família no fó edukasaun ba oan sira.

“Di’ak ita moris iha rai Díli ne’e ita labele hein ba tuir deit ita tenki buka lalaok servisu nian oinsa atu ita bele sustenta ba ita nia família no mos ba han hemu uma-laran nia no selu oan sira nia eskola,” nia dehan.

Maski la aprende husi ema seluk, Jacinto dehan katak nia komesa servisu ne’e husi nia rasik nia hanoin no vontade atu halo buat ruma ba nia moris.

“Ha’u laos hare ka aprende husi ema, maibé ha’u hanoin deit oinsa maka ha’u bele suku sapatu ne’e ho di’ak. Ha’u nudar ema moris ida tenki foti desizaun ida hodi uza ida ne’e atu hare ba ha’u nia moris no mos tau matan ba oan sira nia presiza sira hotu,” nia hatutan

Iha nia servisu loron-loron, Jacinto uza ekipamentu simples hanesan tudik, martelu, kadu, lem no balu nia halo rasik tuir nesesidade.

“Material ne’ebé maka ha’u uza ba hodi suku sapatu maka hanesan tudik, martelu, kadu, lem no daun, dalaruma ha’u halo rasik deit hodi suku sapatu,” nia dehan.

Kona-ba folin servisu, Jacinto esplika katak depende ba kualidade no tipu sapatu ne’ebé presiza suku.

“Sapatu ne’ebé maka ha’u suku ho nia folin la hanesan, tamba sapatu balu sola to’os ho nia folin iha $3.50 no balu ne’ebé sola mamar nia folin iha $2.50 ka $2.00,” nia esklenta .

Rendimentu loroloron mos la fixu, tamba depende ba númeru kliente ne’ebé mai buka nia servisu.

“Ha’u atu hetan osan barak ka oituan depende mos ba ema ne’ebé maka mai sosa sapatu husi ha’u dalaruma loron ida sira mai barak, entaun ha’u bele hetan osan to’o $20 ka $15 maibé dalaruma ema mai oituan deit, entaun ha’u hetan osan mos oituan, minimu $4 ka $2.50 kada loron,” nia informa

Ho perseveransa ne’ebé nia hatudu durante tinan barak liu ona, Jacinto sai ezemplu ida katak servisu ki’ik ka bo’ot, hotu-hotu iha valor bainhira halo ho laran metin atu sustenta família no hadi’a moris loron-loron.

 

Jornalista: Domingas/Ostelina

Editor: Ana Maria