(Dili) Mudansa – Ministru Edukasaun Joventuda Desportu Armindo Maia preokupa ba eskola hirak ne’ebé hetan estragus husi anin iha fulan janeiru tinan ne’e, tanba MEJD seidauk bele ezekuta osan fulan janeiru nia atu fó solusaun ba problema ne’e maibe husu de’it apoiu ba parseiru sira.
Armindo haktuir, Kolokiu ida ne’e importante tanba kada tinan Timor-Leste sempre afetadu husi dezastre naturais no dala barak governu tau orsamentu hanesan situasaun normál maibé la prevee katak dezastre naturais ne’e bele akontese kualkér momentu.
“Foin lalais iha janeiru nia laran udan no anin boot rezulta eskola 20 resin mak ita presiza atende Maibe situasaun akontese, iha Janeiru ita-nia orsamentu ezekusaun seidauk la’o ita la iha buat ida iha armazén entaun ita presiza husu ba parseiru sira hanesan UNICEF ho Plan Internasional atu bele ajuda,” dehan MEJD Armindo Maia ba jornalista iha Timor Plaza 30/01/2023.
Nia haktuir, Ema hotu-hotu hatene, 4 abril 2021 Timor-leste hetan dezastre naturais ne’ebé sériu tebes ho ninia kustu serka mais de $.400.00 milloens ne’e ekivale ba orsamentu Ministériu Edukasaun Tanba ne’e presiza prevee kedas orsamentu atu antisipa bainhira akontesimentu sira ne’e akontese.
“Neste momentu materiál ho orsamentu sira ne’e ita husu apoiu husi ita-nia parseiru atu halo levantamentu ba sira ne’e hotu, maibé ba 2023 ita koloka ona orsamentu atu sosa matéria no kolokiu kona-ba validasaun opsaun polítika ba jestaun dezastre naturais importante tebes tau iha polítika depois mós tau iha ita nia orsamentu,” nia esplika
Entaun ho kolokiu ida hanesan ne’e importante tebes atu define polítika au mezmu tempu mós antisipa no tau mós kolokiu iha Orsamentu tanba foin lalais Eskola 20 iha rai laran ne’ebé hetan estragus husi anin kuaze iha munisípiu 5 hanesan Vikeke,Aileu,Ainaro,Bobonaro,Kovalima.
Iha fatin hanesan, Reprezentante UNICEF, Bilal Durrani argumenta, Kolékiu Validasaun-Opsaun Politika ba Jestaun Desastre Naturais ba Edukasun iha Timor-Leste Dili iha prazer atu hato’o boas vindas ba ita boot sira iha Kolokiu Validasaun kona-ba Projetu Dokumentasaun Opsaun sira ba Jestaun Risku
iha Setor Edukasaun partikularmente haksolok hodi hola parte iha kolokiu validasaun kona-ba Projetu Dokumentasaun Opsaun sira ba Jestaun Risku relasiona ho tratamentu emerjénsia ba setór edukasaun iha Timor-Leste.
“Dokumentu ba opsaun sira iha ita-nia oin, ohin loron dezenvolve ona durante fulan hirak liubá halo revizaun no diskusaun husi espesialista no profisionál barak iha Timor-Leste, no nia kolokiu mak ohin fornese oportunidade boot hodi kritikamente haree ba opsaun disponivel sira,” Bilal relata.
Nia dehan, aprofunda diskusaun balun, análize detallu no fornese ba Ministeriu Edukasaun, Juventude no Desportu, Governu Timor-Leste no parseiru edukasaun sira hotu asaun konkreta no opsaun sira atu garante impaktu mínimu husi dezastre ba setór edukasaun, no labarik sira-nia aprendizajen.
“Kolokiu no oportunidade ne’e mosu iha momentu krítiku ida ba ita, ba mundu no estudante sira iha Timor-Leste — atu ita hamutuk, ajuda reimajina mundu ida di’ak liu husi sistema edukasaun no opsaun aprendizajen ba labarik sira iha pais ida ne’e,” Bilal akresenta.
Jornalista : Ekipa Media Mudansa
Editór : Orlando Magno