Saúde  

INCSIDA Kontinua Halo Sensibilizasaun Kona-ba Moras HIV SIDA Iha Suku Bebonuk

(Díli) Bebonuk- Institutu Nasionál Kombate HIV SIDA (INCSIDA sigla português) kontinua hala’o sensibilizasaun kona-ba moras HIV SIDA iha Suku Bebonuk, atu sensibiliza informasaun ba joven sira kona-ba prevensaun moras HIV SIDA.

Prezidente Institutu Nasionál Kombate HIV SIDA (INCSIDA), Daniel marçal, hatete, Timor-Leste menus koñesementu kona-ba moras HIV tanba ne’e fó oportunidade ba moras ne’e ukun ema no estraga ema nia futuru.

“Ita Timor-Leste tanba ho ita nia koñesementu neebé limitadu entaun ita fó oportunidade ba moras a’at sira ne’ebé oras ne’e ukun ita no estraga ita nia futuru, tanba ne’e, se ita la servisu makas loron ida ita nia Timor oan sira sei moras tiha hotu, tanba HIV ne’e sirkulasaun lalais los no ai-moruk la iha atu kombate vírus HIV SIDA”, explika Prezidente Institutu Nasionál Kombate HIV SIDA (INCSIDA), Daniel marçal, iha Bebonuk, Sesta, 24/102025.

Prezidente ne’e hatutan, transmisaun moras liu husi ran no daun tato ne’e bele kontrola, maibé ida transmite husi relasaun seksuál ne’e susar los atu regula.

“Transmisaun moras ne’e ita bele kontrola husi teste ran no daun tato, maibé husi relasaun seksuál ne’e se ita la regula ho di’ak susar tebes, agora de’it iha Díli laran ne’e fatin ida deskansa oras ida ka rua ne’e barak los, polísia halo kapturasaun ona maibé aumenta bei-beik tanba ema konsidera hetan osan ho relasaun seksuál ne’e di’ak liu, maibé nia risku mak transmisaun HIV, ema sira halo vida livre maibé lakohi ba teste ran”, nia hatutan

Nia informa, ema hotu tenki hatene kona-ba moras ne’e, primeiru, labele kona HIV, segundu kona ona HIV tenki ba teste ran, hemu ai-moruk no halo tratamentu atu labele kona SIDA, tanba kona ona SIDA ne’e nia mate ona.

“HIV labele kombate ho kilat, HIV labele kombate ho lei, maibé ho lia-fuan ita bele kombate, konsensializa ema no fó hanoin ba inan aman sira atu hare’e oan sira ho di’ak, ba edukasaun tenki tau tok matéria sira kona-ba edukasaun seksuál HIV iha kurikulum para bele ko’alia bei-beik ba ita nia joven sira, presiza halo lei balu para mantein orden públiku karik halo ba, tanba Timor livre liu ona”, dehan nia

Nia mós agradese ba xefe suku Bebonuk ne’ebé mak halibur hamutuk joven sira atu rona informasaun kona-ba transmisaun mora HIV SIDA, tanba vida livre ne’ebé barak liu hala’o iha aldeia no suku sira.

Iha fatin hanesan, Xefe Suku Bebonuk, Alfredo da Costa, hatete, nia orgullu ho programa INCSIDA, tanba bele partilla informasaun kona-ba moras HIV SIDA ba joven sira iha Bebonuk, tanba dala barak joven sira ladun hatene no koñese, dala ruma moras ne’e iha hela maibé sira hanoin moras ne’e hanesan moras bai-bain ida, maibé liu husi informasaun sira ne’e partilla iha ne’e, joven sira bele hatene di’ak liu kona-ba saida mak moras HIV.

Nune’e nia dehan, INCSIDA detekta ona iha Suku Bebonuk iha ona ema ne’ebé moris ho HIV, tanba ne’e nia sei hamutuk ho Xefe Aldeia sira atu halo kontrolu ba uma kos, diskoteka no apartamentu sira atu bele evita moras HIV.

“INCSIDA detekta ona katak iha Bebonuk ne’e ema pozetivu ba HIV iha ona, tanba ne’e ha’u sei enkontru hamutuk ho ha’u nia xefe aldeia sira hodi halo kontrola ba iha fatin sira iha Bebonuk hanesan kos, diskoteka no apartamentu, atu bele fó hanoin ba nain sira atu bele kontrola, atu bele evita moras ne’e labele da’et ba ema seluk”, Dehan Xefe Suku Bebonuk.

Xefe Suku ne’e mós husu ba joven sira atu evita an husi ransu livre no lao kalan, tanba moras HIV ne’e perigu ba ema nia vida no la iha ai-moruk atu kura moras ne’e.

“Moras ida ne’e perigu to’o agora moras ne’e la iha ai-moruk atu kura tanba ne’e joven sira tenki evita lao kalan, evita ransu, tanba moras ne’e ita la hatene, ema ne’e bele saúde di’ak, maibé moras ne’e ita la hatene, só ba iha Ospitál hasai ran mak foin bele hatene ita nia moras, ba sira ne’ebé mak ohin hetan ona informasaun labele iha de’it nia, tenki fó hatene mós ba nia maluk joven sira seluk, tanba ai-moruk atu kura moras ne’e la iha”, nia husu.

Nia mós sujere ba INCSIDA atu nafatin esforsu hodi bele hare’e asuntu ne’e, tanba dau-daun ne’e iha Timor númeru HIV SIDA hamutuk 2400 ona, se ida ne’e mak fahe tan ba ema seluk oinsá, tanba ne’e tenki seriu atu hare’e moras ida ne’e.

Entretantu iha sensibilizasaun ne’e partisipa husi Xefe Suku Bebonu, Xefe Aldeia nain Lima, Administrador Postu Dom Aleixo no hetan partisipasaun masimu husi joven sira iha Suku Bebonuk ne’ebé mak kompostu husi Aldeia lima (5) no iha sensibilizasaun ho tema “Mai Ita Hamutuk Proteze Timor-Leste Husi Problema Vírus HIV SIDA”.

Jornalista: Sandi Belo

Editora: Quisânia Gleide